Useimmiten tämä tarkoittaa usean eri lämmitysjärjestelmän yhdistämistä toisiinsa. Se, että saadaan 2–3 eri lämmitysjärjestelmää toimimaan oikea-aikaisesti, energiatehokkaasti ja niin, että kaikki kolme ei tee töitä samaan aikaan, onkin sitten jo isompi haaste. Liian usein näkee järjestelmiä, missä energiasäästöä tuottava järjestelmä, esim. poistoilman lämmöntalteenotto, on asennettu nykyisen kaukolämmön lämmönjakokeskuksen rinnalle, mutta nämä molemmat toimivat omien automaatiojärjestelmiensä mukaisesti ilman, että ne keskustelevat keskenään.
Automaatiojärjestelmä ja sen oikea käyttö
Iso osa energiansäästöhanketta on, isojen järjestelmäinvestointien lisäksi, panostaminen oikeanlaiseen automaatiojärjestelmään. Automaatioon on liitettävä kaikki tarvittavat mm. energiakulutukseen vaikuttavat järjestelmät. Esimerkiksi hybridilämmityskohteissa on kaukolämpö-, maalämpö-, poistoilman lämmöntalteenotto-, sähkö-, ja ilmanvaihtojärjestelmät. Kun nämä ovat oikein parametrein liitetty samaan järjestelmään, päästään koko laitteistoa optimoimaan oikein ja energiatehokkaasti. Samalla kuitenkin tulee iso haaste siitä, kuka osaa käyttää ja optimoida asennettua automaatiojärjestelmää.
Etähallinta avuksi
Etähallintapalvelu on toki ratkaisu asennetun automaatiojärjestelmän käyttöön ja optimointiin oikein, mutta etähallintapalvelun ostossa on myös riskinsä. Kuka takaa, että siellä etävalvomossa on oikeaa osaamista? Oikein toimivassa etähallinnassa on osaamista ja tietoa eri järjestelmistä, näiden järjestelmien yhdistelmistä, ja siitä, miten niiden toiminta rinnakkain vaikuttaa tosiinsa. Valvomo on olennainen osa saavutettavaa energiansäästöä
Lue myös:
